Tämä on ollut aika hauska syksy. Olen täynnä virtaa, koska keväällä saatu cpap-laite on huolehtinut unen saannistani ja vihdoinkin nyt, kesän jälkeen, hoidon jatkuttua tarpeeksi kauan, olen saanut takaisin niitä voimia, joita olin menettänyt. Minähän luulin, että voimiani syö pelkästään alkoholiongelmani, mutta tämä ei ilmeisestikään pitänyt paikkansa. Sillä se ei ole hävinnyt minnekään. Sen merkitys on jopa kutistunut. Olen voinut niin hyvin arjessa. Yhä saatan olla viikonloppujuoppo ja se harmittaa itseäni. Yritän kuitenkin koko ajan kasata tätä uutta hyvää oloa oikein voimakkaaksi barrikadiksi itseni ja tissuttelun väliin.Minä itse ainakin tajuan, että vuosien saatossa elämääni hiipineet unniapnea ja alkoholismi ovat kävelleet yhdessä todella pitkän rupeaman. Minä en vain nähnyt toista. Tässä huomioita nyt:

1. Uni ja alkoholi. Näen toivoa siinä, että olen nyt viimeinkin alkanut nukkumaan paremmin selvin päin kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ja se on jo hirveän paljon. Muutamana yönä viime viikolla nukuin selvin päin ihan aamuun saakka heräämättä yöllä kertaakaan. Se tuntuu taivaalliselta. Minä en muista milloin sellaista olisi tapahtunut paitsi kännissä nukahtaneena. Aina muuten, niin kauas kuin muistini ylettyy, heräilin pitkin yötä ja ravasin vessassa 1-3 kertaa yössä. Mietin kyllä usein väittämää siitä, että pienikin alkoholiannos heikentää unen laatua. Sitten päättelin, että olen poikkeama, mutta en tajunnut miksi. Minusta tuntui, että nukun paremmin kun olen kännissä piste. Ja tottahan se varmaan olikin.

2. Hengitys. Jo keväällä, ihan muutaman kuukauden cpap-hoidon jälkeen, huomasin, että jaksan hengästyneenä kauemmin. Hengitykseni ei vinkunut. Osittain arvelin astmalääkitykseni olevan kohdallaan. Myös nk. kiukkupiste pyöräilyssä, ts.väsymyspiste jolloin mieheni yhä kauammas etenevä selkä aiheuttaa pienimuotoisen raivarin ennenkuin mäen huippu on saavutettu, oli kauempana. Mikä tuntui tosi hyvältä. Tänään huomaan, että on välillä päiviä, jolloin olen unohtanut ottaa astmalääkkeeni ja käyn lenkillä, hengästyn ja no tuntuu hyvältä liikkua. Mielestäni tämäkin saattaa johtua cpap-laitteen antamasta varmasta hapesta öisin. 

3.Ajatus. Olen aivan varma, että ajatukseni soljuu kirkkaampana. Ainakin silmieni välissä on kevyt olo. Jos koen silmieni välissä nyt  näin selkeästi yhä kevyemmän olon, siinä on täytynyt painaa aiemmin väsymys. Tässä huomaan kuitenkin elkeästi, että jos käytän viikonloppuna aikaa törpöttelyyn, ajatus ei kulje. Etenkin puhuminen on vaikeaa. Tietynkaltainen improvisointi. Minä en keksi sanomista.   

Elämä on mielenkiintoista. Olen iloinen, että aloin ihmetellä sitä, miksi olen niin järjesttömän väsynyt. Jos en perjantaisin avannut viinipulloa, halusin vain nukkua. Luulin olevani ihan onneton, vaikka ihmettelin kyllä miksi. Minulla olikin jo pitkään jatkunut uniapnea.